Lyhytnäköiset leikkaukset varhaiskasvatukseen – subjektiivisen päivähoidon rajaus ja ryhmäkokojen kasvatus – ovat lisänneet eriarvoisuutta ja heikentäneet niiden lasten osallisuuden, oppimisen ja kasvun mahdollisuuksia, joilla jo ennestään on joko synnynnäisenä tai muista syistä enemmän yksilöllisen tuen tarvetta. Tilannetta ei helpota, että vuoden 2015 kuusikkokuntien raportin mukaan Oulussa lapsia on eniten yhtä varhaiserityisopettajaa kohden ja samaan aikaan…

Juuri julkaistussa OECD:n jäsenmaiden koulutusjärjestelmiä vertailevassa raportissa, Education at Glance (EAG), hälytyskellot laittoi soimaan se seikka, että syrjäytyneiden nuorten lukumäärässä Suomi on Euroopan unionin kriisimaiden joukossa. Suomi pärjää monella saralla keskitasoisesti ja paremmin, mutta raportin mukaan jopa viidennes 20-24-vuotias mies on ilman koulutuspaikkaa tai töitä. Oulussa on paljon nuoria, mikä on valtava potentiaali, mutta siinä…

Kirjoitin maaliskuussa julkaistun Ylkkärin kolumnissa pirullisesta ja haastavasta moniäänisyydestä. Kirjoitin vaalien alla rönsyilevästä koulutuspolitiikasta ja hyvin sarkastiseen sävyyn siitä, kuinka koulutuspolitiikasta käydään kiivasta keskustelua hyvin, tietoon pohjautuvien argumentein. Valitettavasti sarkasmi kolahti juuri oikeaan paikkaan. Hallituksen kolme ässää: Sipilä, Stubb ja Soini toimivat juurikin niin putkikatseisesti kuin moni pelkäsikin. Lisäksi näiden kolmen ässän puheet kahdesta koosta;…

Aika moni meistä on kuullut jossakin yhteydessä heiton – mihin sitä hiekkaa voi kaataa tai hiertääkö se hiekka? Kenelle nämä kysymykset sitten osoitetaan? Vastaus on aika selvä: hankalille ämmille. Mikä sitten on hankala ämmä ja onko meillä työyhteisöissämme tarkasteltavaa muun muassa sukupuolittuneiden käsitteiden ja mielikuvien kanssa. Jokaisella on elämän varrella useita erilaisia yhteisöjä, joista etsimme…

Kuluneen kevään ajan on käyty Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen tulossopimusneuvotteluita. Neuvottelut ovat olleet suhteellisen tiukat, ja selvää on ollut, että muutoksia tulee tapahtumaan, onhan kuitenkin pidemmän aikaa keskusteltu siitä, kuinka korkeakoulukenttä tulee kehittää rakenteellisesti. Tällä hetkellä korkeakoulukentän rakenteellinen kehittäminen näyttäytyy lähinnä pienten humanististen alojen nappikauppana korkeakoulujen välillä. Yksittäisten koulutusohjelmien kohdalla kyse on monilta osin…

Duaalimalli, profilointi, koulutusverkoston karsiminen, opintoaikojen rajoittaminen, lukukausimaksut… Kuulostaako tutulta? Mitä pidemmälle kevättä menemme ja mitä lähempänä vaalit ovat, sitä kiivaampana ja rönsyilevämpänä koulutuspoliittinen keskustelu näyttäytyy. Keskusteluun ottavat osaa poliitikkojen lisäksi ammattiyhdistykset, opiskelijajärjestöt, elinkeinoelämän toimijat sekä muut yhteiskunnalliset vaikuttajat. Haastavaksi, ongelmalliseksi ja jopa pirulliseksi keskustelun tekee se, että keskustelua käydään erittäin moniäänisessä joukossa, joiden intressit poikkeavat…

Vuosien saatossa työmarkkinat ovat rakenteellisesti muuttuneet radikaalisti ja tätä myöten kuilu yliopistojen tarjoaman koulutuksen ja työelämän välillä on kasvanut. Yhteiskunta luo valtavaa painetta pidentää työuria ja yliopistoista tulisi valmistua mahdollisimman nopeasti, mielellään tietysti koulutusta vastaaviin tehtäviin. Nykyään putkitutkinnon suorittanut tuore maisteri ei kuitenkaan enää ole kuumaa kamaa villeillä työmarkkinoilla. Jotta voimme puhua akateemisesta asiantuntijasta putkitutkinnon…