Kuluneen kevään ajan on käyty Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen tulossopimusneuvotteluita. Neuvottelut ovat olleet suhteellisen tiukat, ja selvää on ollut, että muutoksia tulee tapahtumaan, onhan kuitenkin pidemmän aikaa keskusteltu siitä, kuinka korkeakoulukenttä tulee kehittää rakenteellisesti. Tällä hetkellä korkeakoulukentän rakenteellinen kehittäminen näyttäytyy lähinnä pienten humanististen alojen nappikauppana korkeakoulujen välillä. Yksittäisten koulutusohjelmien kohdalla kyse on monilta osin…

Duaalimalli, profilointi, koulutusverkoston karsiminen, opintoaikojen rajoittaminen, lukukausimaksut… Kuulostaako tutulta? Mitä pidemmälle kevättä menemme ja mitä lähempänä vaalit ovat, sitä kiivaampana ja rönsyilevämpänä koulutuspoliittinen keskustelu näyttäytyy. Keskusteluun ottavat osaa poliitikkojen lisäksi ammattiyhdistykset, opiskelijajärjestöt, elinkeinoelämän toimijat sekä muut yhteiskunnalliset vaikuttajat. Haastavaksi, ongelmalliseksi ja jopa pirulliseksi keskustelun tekee se, että keskustelua käydään erittäin moniäänisessä joukossa, joiden intressit poikkeavat…

Vuosien saatossa työmarkkinat ovat rakenteellisesti muuttuneet radikaalisti ja tätä myöten kuilu yliopistojen tarjoaman koulutuksen ja työelämän välillä on kasvanut. Yhteiskunta luo valtavaa painetta pidentää työuria ja yliopistoista tulisi valmistua mahdollisimman nopeasti, mielellään tietysti koulutusta vastaaviin tehtäviin. Nykyään putkitutkinnon suorittanut tuore maisteri ei kuitenkaan enää ole kuumaa kamaa villeillä työmarkkinoilla. Jotta voimme puhua akateemisesta asiantuntijasta putkitutkinnon…