Oheinen mielipidekirjoitus on julkaistu Kalevassa 16.3.
Kalevassa nostettiin (9.3.) esille Oulun mielenterveyspalveluiden ongelmia rohkean omakohtaisia kokemuksia avaavan asiakkaan kautta otsikolla “Masentunut pompottelun uhrina”. Mielenterveyspalveluiden pitkät jonot eivät ole yllätys meille kaupunginvaltuutettuina, mutta kysymyksiä herättää, miksi asiaa ei ole korjattu vaikka ongelma on ollut olemassa ainakin 10 vuotta. Mielenterveyspalveluiden tilannetta ei helpota, että koronakriisi on entisestään kasvattanut niin hoitovelkaa kuin avun tarvetta. Olisi tärkeää, että kaupunginvaltuusto vihdoin reagoisi tilanteeseen, ettei tilanne pääse täysin kriisiytymään. Jos se ei ole jo tapahtunut.
Kuten Kalevan jutussa nousi esille, merkittävä ongelma mielenterveyspalveluissa Oulussa on se, että apua saa usein vasta kun ongelmat ovat jo liian pitkällä. Ei ole resurssien kannalta järkevää antaa ongelmien pitkittyä, mutta erityisesti inhimillisesti tällöin otetaan suuria riskejä. On täysin kestämätöntä, että vasta itsemurhayritys tai sen suunnitteleminen on riittävän hyvä syy päästä nopeasti hoidon piiriin. Akuuttiin hoitoon tulisi päästä nykyistä matalammalla kynnyksellä, ja mielenterveydestä tulisi olla lisäksi tarjolla myös kevyempiä palveluita, kuten lyhytterapiaa. Kun mielenterveys ja jaksaminen on koetuksella, pitää siitä päästä puhumaan heti eikä vasta kuukausien päästä.
Haastateltu oli sanomalehden mukaan myös joutunut ottamaan yhteyttä moneen eri asiakaspalveluun ja jäänyt lopulta ilman apua. Kuvatun kaltainen pompottelu on todella kohtuutonta ja vähien voimavarojen kuluttamista mielenterveyden kanssa kamppailevalle ihmiselle.
Olemme jättäneet valtuutettuina valtuustokyselyn viranhaltijoille vastattavaksi. Kysymyksemme koskevat odotusaikojen kohtuullisuutta, resurssien riittävyyttä, henkilöstön hyvinvoinnin tilaa ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita.
Haluamme, että valtuusto saa mielenterveyspalveluiden tilanteesta kattavan selvityksen, jonka perusteella voimme alkaa korjaamaan sitä.
Mielen hyvinvointi on keskeinen terveydenhuollon osa siinä missä fyysinen terveys, eikä se onnistu ilman riittäviä resursseja, hyvää työympäristöä ammattilaisille ja helposti saatavia, oikea-aikaisia monimuotoisia palveluja.
Vihreiden kaupunginvaltuutetut
Jenni Pitko
Henna Määttä