Yhdyskuntalautakunta päätti keskeyttää kaupunkipyörien hankinnan tiistaina äänin 8-5. Pyöriä päätyivät vastustamaan perussuomalaiset, kokoomus ja keskusta.
Kalevan toimittaja Antti Ervasti kirjoittaa osuvasti kaupunkipyöriin liittyvästä päätöksenteosta Kalevan artikkelissa 16.10. Kaupunkipyörien hankinnan päättäminen on surullinen merkki siitä suunnasta, johon tämä kaupunki on menossa. Päätöstä perustellaan muun muassa kaupungin heikolla taloudellisella tilanteella.
On totta, että kaupungin taloustilanteessa ei ole hurraamista, mutta on täysin populistista potaskaa väittää, että pyörien hankkimatta jättämisellä pelastetaan kaupungin talous. Olen myös nähnyt, että pyörät asetetaan vastakkain esimerkiksi mielenterveyspalveluiden kehittämisen kanssa. Tämä vasta typerää onkin, sillä kaupungin talous ei toimi näin ja poliitikot tietävät sen varsin hyvin. Pyörät olivat mukana kaupunginjohtajan budjettiesityksessä ja siinä ei ollut vielä edes huomioitu sponsoreita ja esimerkiksi käyttäjämaksuista saatavia tuloja. Kaupungille tärkeät sidosryhmät ovat kiinnostuneita pyöristä ja pitävät niitä tärkeinä. Näitä tahoja kannattaisi kuunnella herkällä korvalla. Lisäksi järjestelmät ovat kehittyneet parissa vuodessa valtavasti ja esimerkiksi Kuopiossa kaupunkipyörät eivät maksa kaupungille käytännössä mitään. Kyllä, Kuopiossa, joka on aika paljon pienempi kaupunki kuin Oulu.
Toinen asia, mikä minua ärsyttää tässä päätöksessä on päätöksenteon epäjohdonmukaisuus. Asiasta on jo valtuuston päätös ja meillä on kaupunkistrategia, jonka pitäisi ohjata kaupungin päätöksentekoa. Strategiassa olemme asettaneet hiilineutraaliustavoitteen, jonka mukaisesti on määritelty toimenpiteitä. Yksi ympäristöohjelmassa määritellyistä kestävän kaupunkiliikkumisen edistävistä toimenpiteistä on juurikin kaupunkipyörät. Jos meillä on yhteisesti sovittu strateginen tavoite ja siihen osoitettuja toimenpiteitä, tulee niistä pitää kiinni. Tai jos jostakin toimenpiteestä luovutaan, tulee siihen osoittaa vähintään yhtä kustannustehokas toimenpide tilalle. Eihän strategia oikeasti muuten ohjaa kaupunkia ja sen päätöksentekoa laisinkaan.
Kolmantena seikkana mainittakoon, että hankinnan keskeyttäminen on hankintalain vastainen, sillä hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta tai perustellusta syystä (Hankintalaki §125). Jos joku tarjoajista valittaa markkinaoikeuteen, keskeytyspäätös mitä todennäköisemmin todetaan lainvastaiseksi ja näin tarjoutuu mahdollisuus vaatia kaupungilta korvauksia. Tällainen tapa toimia myös vahingoittaa Oulun kaupungin mainetta luotettavana sopimuskumppanina.
Jos olisimme onnistuneet ensimmäisessä hankinnassa paremmin, voisi tilanne pyörien suhteen olla toinen, mutta se on lähinnä jossittelua. Tämä päätös on joka tapauksessa surullinen ja ikävä, erityisesti palveluiden, julkisen liikenteen kehittämisen, kaupungin strategisten tavoitteiden, matkailun ja kaupungin imagon näkökulmasta.