Maanantain 12.11. valtuuston kokouksessa saimme Susa Vikeväkorvan kanssa vastaukset kahteen jättämäämme valtuustokyselyyn. Toinen liittyi suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviin varattuun aikaan (SAK-aika) varhaiskasvatuksessa ja toinen varhaiskasvatuksen suhdelukujen toteutumiseen Oulussa. Molemmat aiheet valikoituivat valtuustokyselyiden aiheiksi niiden ajankohtaisuuden takia.
Alla valtuustokyselyt ja jokaisen kysymyksen jälkeen vastaus muokattuna/lyhennettynä.
Valtuustokysely: Suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviin varattu aika (SAK-aika) varhaiskasvatuksessa
Päiväkodin johtajan, varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiserityisopettajan työaikaa koskeva erityismääräys on muuttunut 1.5.2018 alkaen. Viikkotyöajasta varattava SAK:n työaikaosuus nousi noin 13 prosenttiin, mikä tarkoittaa noin viittä SAK-tuntia lapsiryhmän ulkopuolella. Viikkotyöajasta varattava työaikaosuus on tarkoitettu suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien laatimiseen.
Uuden varhaiskasvatuslain myötä esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajan vastuu ja työmäärä ovat lisääntyneet. Laki esimerkiksi velvoittaa nykyään laatimaan lapsen henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat aikaisemman suosituksen sijaan ja samaan aikaan myös opettajien pedagoginen vastuu on kasvanut.
Kysymmekin, että
1) Millä tavalla SAK-ajan toteutumista valvotaan Oulussa? V: Työvuorosuunnitteluun merkitään vastaukset, esimies vastaa sak-ajan toteutumisesta.
2) Miten Oulussa lastentarhanopettajien, päiväkodin johtajien ja varhaiserityisopettajien suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviin varattu SAK-aika toteutuu? V: “SAK-aika tehdään ensisijaisesti päiväkotien tiloissa, mutta lähiesimiehen päätöksellä voi toteutua osittain myös työpaikan ulkopuolella, esim kotona.” Tulossa myös kysely SAK-ajan vaikutuksista.
3) Onko Oulussa yhtenäiset ohjeistukset SAK-aikaan liittyen? V: Kuntatyönantajan ohjeistus sekä yksi dia tehty, jossa muutamia keskeisimpiä asioita nostettu esille.
4) Miten suunnitteluajan toteutumista tuetaan tilojen puitteissa? Löytyykö päiväkodeista hallinnolliset tilat ja työvälineet lapsiryhmän ulkopuolella toteutettavaan suunnitteluun? V: “Päiväkodit ovat erilaisia tiloiltaan, joten jokaisessa yksikössä on käyty keskustelu siitä, missä tiloissa suunnittelua toteutetaan, lapsiryhmän toiminnan ulkopuolella. Erilaiset välineet tarvitaan eri tehtävissä. Ne tehtävät, joihin tarvitaan sähköisiä työvälineet, esim. läppärit, ovat yhteiskäyttöisiä lapsiryhmän aikuisilla.”
5) Onko Oulussa mietitty vakituisen sijaishenkilöiden rekrytointia takaamaan päiväkotien toimintavarmuutta ja turvaamaan henkilökunnan SAK-ajan toteutumista? V: ”Tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa on käytäntö, jossa päiväkotien henkilöstömitoitukseen on laskettu yksi koulutettu henkilö viittä lapsiryhmää kohden paikkaamaan henkilöstön poissaoloja sekä mahdollistamaan SAK ajan toteutumisen. Näille ns. sisäisille kiertäville/varahenkilöillä ei ole laskettu yksikköön mitoituksen mukaisesti lapsia.”
Huom! Kiertävillä on usein monia varauksia viikoittain, onko heillä todella aikaa tuurata SAK-ajalla olevia?
Valtuustokysely: Varhaiskasvatuksen suhdelukujen toteutuminen Oulussa
Varhaiskasvatuslain 2§:n mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on “edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia”. Varhaiskasvatustoiminnan tehokkuutta mitataan usein seuraamalla kasvattaja-lapsi -suhdelukuja, jotka määritellään laissa. Varhaiskasvatukselle tämä tehokkuusajattelu luo omat haasteensa.
Kysymmekin, että
1) Miten Oulun kaupungin suhdelukujen toteutumista seurataan? Millaisella tasolla seuranta tapahtuu (esim. yksikkö-, lapsiryhmä-, tai päivätaso)? V: Seurataan säännöllisesti kuukausittain; kaupunki-, alue- ja päiväkotitasolla.
2) Onko Oulussa pohdittu tarvetta reaaliaikaiselle seurannalle varhaiskasvatuslain toteutumiseksi? V: Tämänkaltainen seuranta oli aikaisemmin, jouduttiin lopettamaan järjestelmäongelmien vuoksi. Huom, tulossa kokeilu toisella järjestelmällä 2019 vuoden alkupuolella!
3) Miten Oulussa on määritelty lain tilapäinen ylitys? V: “Päiväkodissa voidaan poiketa 35 §:ssä tarkoitetuista suhdeluvuista, jos lasten keskimääräiset varhaiskasvatuspäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole muutoin kuin lyhytaikaisesti yhtäaikaisesti päiväkodissa enempää kuin suhdeluku edellyttää. Lisäksi 35 §:ssä tarkoitetuista suhdeluvuista voidaan poiketa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti laajennettaessa lapsen varhaiskasvatusaikaa 17 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla.”
4) Millä tavalla suhdelukujen ylityksiin puututaan? V: “Kunnallisella puolella aluepäälliköt seuraavat sekä ilmoituksia että suhdelukujen kautta ja keskustelevat päiväkodinjohtajan kanssa tarvittaessa. Yksityisellä puolella palvelukoordinaattorit seuraavat ilmoitusten kautta, valvontakäynneillä sekä tietojärjestelmien kautta.” Myös vanhemmat seuraavat ja tekevät ilmoituksia. Laittomiin tilanteisiin puututaan.
5) Lasketaanko päiväkodin työntekijä läsnäolevaksi päiväkodissa, vaikka hän olisikin koulutuksessa? V: “Merkinnöissä omat ohjeistuksensa: Jos henkilö päiväkodissa koko päivän, merkintä on kokoaikainen 1. Jos henkilö on poissa työpaikalta koko päivän esim. koulutuksessa , häntä ei merkitä , jos on sijainen, hänet merkitään. Jos henkilö on poissa yli puolet työvuorosta esim. koulutuksessa, merkitään 0.5.” Huomionarvoista on se, että jos työntekijä on yli puolet päivänsä työtunneista paikalla, lasketaan hänet kokonaisena, 1.
Toimme muun muassa esille, olisiko tarpeen pohtia uusia kirjaamismuotoja esim. 0,6, jos työntekijä ei ole koko päivää fyysisesti paikalla päiväkodissa. Reaaliaikaiselle seurannalle olisi kuulemma tarvetta.