Olen aina ollut sitä mieltä, että poliittisten toimijoiden tulee olla paitsi aktiivisia myös nojata toimintansa avoimuudelle. Tästä syystä olen päättänyt, että jokaisen vuoden päätteeksi julkaisen kaikille avoimen poliittisen vuosikatsauksen, johon pyrin parhaani mukaan kokoamaan kyseessä olevan vuoden keskeisimmät poliittiset tekoni, puheeni ja aloitteeni.
Vuoden 2017 poliittisen vuosikatsauksen löydätte täältä.
Vuoden 2018 poliittisen vuosikatsauksen löydätte täältä.
Valtuusto
Vuoden 2019 aikana Oulun kaupunginvaltuusto piti yhteensä 10 kokousta, joihin kaikkiin osallistuin. Kokouksissa pidin useita puheenvuoroja. Laajemmat puheenvuoroni koskivat sitä, kuinka kaupunkistrategian tarkoituksenmukaisemmat mittarit palvelisivat paremmin tiedolla johtamista sekä sitä, miten mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsyä tulisi helpottaa.
Kokouksissa on mahdollista jättää myös valtuustoaloitteita kaupungin ja sen toiminnan kehittämiseksi. Jätin vuoden aikana seuraavat valtuustoaloitteet:
- toimenpideohjelma lapsiperheköyhyyden torjumiseksi
- varhaiskasvatuksen suhdelukujen tarkempi määrittely yhdessä Susa Vikeväkorvan kanssa
- äitiysfysioterapian palveluseteli yhdessä Jaana Isohätälän kanssa
- Oulu-aiheisten opinnäytetöiden palkitseminen yhdessä Jaana Isohätälän kanssa
Lisäksi vihreä valtuustoryhmämme jätti kaksi aloitetta:
- Eettiset periaatteet ja ohjeistukset lahjojen vastaanottamisessa
- Eettiset ohjeet mainostamiselle Oulun kaupungin kiinteistöissä
Keväällä valtuustossa puhutti koko Oulua järkyttäneet lapsiin ja nuoriin kohdistuneet seksuaalirikokset. Valtuustolle järjestettiin aiheeseen liittyvä turvallisuusseminaari ja asianmukaisia toimenpiteitä käsiteltiin erityisesti sivistys- ja kulttuurilautakunnassa sekä hyvinvointilautakunnassa. Valitettavasti osa valtuutetuista hyödynsi näitä järkyttäviä tapahtumia omassa eduskuntavaalikampanjassaan. Irvokkaat mediatempaukset eivät edistä kenenkään turvallisuutta tai ratkaise itse ongelmaa. Onneksemme asiaa käsiteltiin myös asiallisesti: ratkaisuja hakien ja itse ongelmiin puuttuen.
Lisäksi keväällä uutisoitiin paljon yksityisten palvelutuottajien rikkeistä ikäihmisten palvelukodeissa ja varhaiskasvatusyksiköissä. Molemmat aiheet saivat aikaan keskustelua myös valtuustossa. Edelleen olen sitä mieltä, että sekä julkisia että yksityisiä tarvitaan, mutta yksityistämisessä on myös ongelmakohtansa ja niitä ei saa sivuuttaa. Kirjoitinkin aiheeseen liittyvän blogikirjoituksen Ei voitontavoittelulle lasten ja vanhusten kustannuksella.
Loppukeväästä valtuustolle tuotiin tiedoksi vuoden 2018 kuntalais- ja valtuustoaloitteet. Aloitteiden käsittelyajat ja aloitteisiin saatujen vastausten laatu puhututtivat valtuustossa. Erilaiset aloitejärjestelmät ovat tärkeitä demokratian toteutumisen kannalta siitä syystä on tärkeää kiinnittää huomiota prosessien läpinäkyvyyteen ja toimivuuteen. Pidin puheenvuoron siitä, kuinka Oulun käsittelyaikoja tulee terävöittää ja tehdä vertailua muiden kuusikkokuntien välillä. Lisäksi kannustin ottamaan käyttöön sähköisen aloitejärjestelmän, jonka kautta aloitteen käsittelyprosessin seuranta olisi mahdollista.
Syksyn alussa valtuustolle järjestettiin vihreän valtuustoryhmän aloitteen mukainen seminaari ja arvokeskustelu ikäihmisten palveluista ja arvokkaasta vanhuudesta. Laki velvoittaa kuntia laatimaan valtuustokausittain suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi ja seminaari toimi yhtenä osana näiden ikääntymispoliittisten linjausten tekemistä. Seminaarin keskeisiä teemoja olivat muun muassa Oulun kaupungin varautuminen ikärakenteen muutokseen ja ikääntymiseen, arvokas vanhuus Oulussa sekä kotona asumisen tuki Oulussa eri toimijoiden yhteistyönä. Erityisen ilahtunut olin osallistavasta työpajatyöskentelystä, jossa eri toimijat pääsivät keskustelemaan, jakamaan ajatuksiaan ja asettamaan yhteisiä tavoitteita.
Olen kaupunginvaltuutettuna ja luottamushenkilönä antanut systemaattisesti palautetta seminaarityöskentelystä ja tehnyt myös valtuustoaloitteen työskentelytapojen kehittämisestä osallistavampaan ja keskustelevampaan suuntaan, joten on suuri ilo nähdä, miten politiikan tekemisen tavat muuttuvat askel kerrallaan. Tästä asiasta ja muutenkin kaupunginvaltuutettuna toimimisesta pääsin kertomaan Kalevan haastattelussa, johon haastateltiin itseni lisäksi Niilo Heinosta (kok.), Pirjö Sirviötä (sdp), Sirpa Tikkalaa (kesk) ja Mikko Viitasta (vas). Meiltä kysyttiin muun muassa minkä verran aikaa käytämme luottamustehtävien hoitamiseen ja mistä saamme tietoa. Kuntapoliitikon arki on paljon muutakin kuin kokouksissa istumista.
Syksyllä keskustelun pääpaino oli tulevan vuoden talousarviossa. Viime vuonna saavutettu valtuustoryhmien välinen konsensus loi toivoa tämänkin vuoden budjettineuvotteluille, joihin valmistauduimme yhdessä valtuustoryhmän ja vihreiden yhdistysaktiivien kanssa Pehkolanlammella järjestetyssä syysseminaarissa. Seminaarissa kävimme läpi kaupungin taloustilannetta, tulevia hankkeita ja pohdimme mihin tarvitsemme panostuksia ja mistä voimme vastaavasti hakea säästöjä kuntatalouden tasapainottamiseksi. Tämä työ tulee jatkumaan tiiviisti Perlaconin raportin myötä.
Budjetissa näkyy vahvasti vihreä kädenjälki. Voimme olla todella iloisia, sillä puolueiden välisissä neuvotteluissa päätettiin panostuksista muun muassa tasa-arvoon, erityiseen tukeen, kulttuuriin, ikäihmisten palveluihin, Linnanmaan uimahalliin ja Varjakan kehittämiseen. Suurin ilonaiheeni on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen erityisen tuen kehittämishanke, johon viime vuonna ei oltu valmiita satsaamaan. Vielä jäi paljon korjattavaakin, mutta näistä onnistumisista sai hurjan paljon puhtia tuleville vaikuttamisen vuosille.
Lautakuntatyö
Hyvinvointilautakunnan kokouksista pääsin osallistumaan yhteensä 13 kokoukseen ja yksilöasiainjaoston kokouksista pääsin osallistumaan kaikkiin kokouksiin. Jaoston kokouksista pääsin puheenjohtamaan muutamia kokouksia varsinaisen puheenjohtajan ollessa estyneenä.
Lautakunnassa ajankohtaisia aiheita ovat olleet muun muassa sivistys- ja kulttuuripalveluiden tapaan hyvinvointipalveluiden palveluverkko, lastensuojelun toimivuus, lapsiperheiden ja ikäihmisten palvelu, SOTE-uudistus sekä yhteistyön tiivistäminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.
Vaikka lautakunnan taloustilanne on ollut todella haastava ja tänäkin vuonna jouduimme tekemään valtuustolle lisämäärärahaesityksen, olen iloinen että olemme pystyneet tekemään myös kehittämistoimenpiteitä, joista on konkreettista hyötyä ja iloa oululaisille. Erityisen paljon odotan integraatioselvityksiltä, joissa kehittämiskohteina ovat ikäihmisten, lasten ja nuorten sekä mielenterveys- ja päihdepalveluita tarvitsevien palvelut ja palvelupolut.
Keväällä osallistuin hyvinvointilautakunnan jäsenen roolissa Kohortti 1997 -tilaisuuteen, jossa THL:n erikoistutkija Tiina Ristikari sekä tilastotieteilijä Marko Merikukka avasivat kohorttitutkimuksen tuloksia. Esityksessä kuvattiin hyvin monipuolisesti vuonna 1997 syntyneiden lasten elämää eri viranomaisrekistereiden avulla syntymästä aina vuoteen 2015 saakka, jolloin heistä tuli täysi-ikäisiä. Itseäni näin kuntapäättäjänä kiinnostaa erityisesti se, miten me voimme hyödyntää kohorttitutkimusten tarjoamaa tietoa mahdollisimman hyvin. Niinpä esitinkin kysymyksiä siitä, voidaanko tutkimustuloksista erotella ne henkilöt, joilla on takanaan kuormittavia tekijöitä, mutta jotka silti pärjäävät? Pystytäänkö tuloksista tunnistamaan niitä suojaavia tekijöitä, jotka kannattelevat näitä yksilöitä? Mikä saa selviämään ja pärjäämään esimerkiksi koulutuksessa, vaikka lähtötilanne ei ole ihanteellinen?
Hyvinvointilautakunnalle järjestettiin opintomatka Ruotsiin Uppsalaan ja Tukholmaan. Opintomatkalla tutustuimme Ruotsissa toteutettuun maakuntauudistukseen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatioon sekä siihen liittyvään valinnanvapauteen, ikäihmisten palveluiden kehittämiseen sekä informaatioteknologiakeskittymään KISTA:an ja erityisesti siellä kehitettyihin sosiaali- ja terveysalan robotiikkaa hyödyntäviin tuotteisiin ja palveluihin. Keväällä pääsimme lautakunnan jäseninä osallistumaan myös Oulussa järjestettyihin Terve-SOS -messuille, jotka kokosivat yhteen satoja SOTE-alan toimijoita ja päättäjiä keskustelemaan ajankohtaisista aiheista.
Jaostotyö
Yksilöasiainjaoston toiminnasta lähes kaikki on ehdottoman salassa pidettävää, koska käsittelemme yksittäisten kuntalaisten oikaisupyyntöjä tehtyihin viranhaltijapäätöksiin. Jaoston päätösten ja evästysten myötä omaishoidon tuen kriteerejä on tarkasteltu uudelleen erityisesti lapsiperheiden kohdalta ja jatkossa tullaan laatimaan asunnonmuutostöitä koskeva kriteeristö.
PSOAS-hallitustyö
Vuoden alussa minut nimitettiin Oulun kaupungin edustajaksi Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö PSOAS:n hallitukseen. PSOAS on minulle tuttu ja tärkeä taho jo pidemmältä ajalta muun muassa ylioppilaskunnassa työskentelyn kautta. Loppukeväästä aloin järjestellä yhteistapaamista PSOAS:n, yliopiston ja kaupungin edustajien kanssa ja syksyllä pääsimme kaupunginjohdon vieraaksi Pehkolanlammelle.
Keskustelutilaisuus oli erittäin tarpeellinen, sillä Linnanmaan kaavarunko on juuri hyväksytty ja OAMK:n muutto Linnanmaalle luo uusia haasteita ja mahdollisuuksia monelle taholle. Tästä syystä keskustelimmekin kaavarungon lisäksi muun muassa pyöräilystä, joukkoliikenteestä, parkkipaikoista, palveluista ja luonnollisesti opiskelija-asumisesta. Keskusteluyhteyksien ylläpitäminen on erittäin merkityksellistä myös siksi, koska yliopiston kiinteistöstrategian selvitys on yhä kesken. Uskon kuitenkin, että tällä yhteiskehittämisen hengellä Oulu kehittyy entistä opiskelijaystävällisemmäksi ja vetovoimaisemmaksi korkeakoulukaupungiksi!
Muu toiminta
Pitkällisen harkinnan jälkeen tulin siihen tulokseen, etten itse lähde ehdolle ainakaan näissä eduskuntavaaleissa. Sen sijaan päätin, että haluan joka tapauksessa olla tekemässä vihreää vaalivoittoa ja tukemassa meidän loistavia ehdokkaita. Kevään ajan toimin upean ja älykkään supernaisen Jaana Isohätälän kampanjapäällikkönä. Kevät menikin tiiviisti kampanjaa tehdessä. Kampanja sujui hienosti, sillä tuplasimme Jaanan kuntavaaleissa saaneet äänet ja yli 1500 ääntä ensikertalaiselle on todella hyvä tulos.
Oulun yliopiston ylioppilaskunta juhli helmikuussa Annos59-vuosijuhliaan. Lämminhenkisessä juhlassa muistettiin ja palkittiin toimijoita, jotka ovat ansioituneesti edistäneet ylioppilaskunnan tavoitteita ja opiskelijan hyvää elämää. Korkeimman kunniamerkin sai vuodesta 2005 kanslistina toiminut Riitta Kaleva. Itse sain 1. luokan ansiomerkin ja kunnian pitää kiitospuhe kaikkien ansiomerkin saaneiden puolesta. Puheessani korostin kiitoksen ja kannustamisen tärkeyttä, opiskelija-aktiivisuuden mahdollistamista jatkossakin sekä hyvinvoinnista huolehtimista. On tärkeää huolehtia siitä, että meillä kaikista kiristystoimenpiteistä huolimatta on mahdollisuus osallistua yhteisten asioiden ajamiseen. Olen todella kiitollinen ylioppilaskunnalle viimeisimmistä vuosista ja kaikesta oppimastani, joka on siivittänyt minut tähän pisteeseen, jossa vaikuttajana olen.
Keväällä osoitin tukeani nuorten ilmastolakoille ja osallistuin Oulussa järjestettyyn ilmastomarssiin. Annoin lisäksi palautetta Oulun sivistys- ja kulttuuritoimelle, sillä osassa kouluista oli viestitty vanhemmille, että kyseinen päivä on normaali koulupäivä, eikä lakkoilu ole luvallista toimintaa. Mielestäni tämä linjaus oli käsittämätön, koska erilainen kansalaisvaikuttaminen ja ilmastolakkoilu voi parhaimmillaan tukea opetussuunnitelman tavoitteita.
Kesällä osallistuin vihreiden puoluekokoukseen varsinaisena puoluekokousedustajana. Puoluekokouksessa valitsimme uuden puoluejohdon. Iloitsen kovasti hyvistä valinnoista! Puoluekokouksessa hyväksyttiin myös puoluekokousaloitteita. Yksi hyväksytty aloite oli valmistelemani Oulun vihreiden aloite varhaiskasvatuksen suhdelukujen tarkemmasta määrittelystä. Lisäksi pidin puoluekokouksessa puheenvuoron siitä, miten opettajan ammatti ja opettajankoulutus voi säilyttää vetovoimaisuutensa.
Viestinnän kehittämistä vihreissä
Vihreissä olen jatkanut työtäni vihreiden viestinnän kehittämisessä. Vuoden alussa julkaisimme Kuume productionin toteuttaman videon, jossa me valtuutetut kerromme miten rakennamme entistä valovoimasempaa ja vihreämpää Oulua. Pehkolanlammen syysseminaarissa pidimme valtuustoryhmän puheenjohtaja Janne Hakkaraisen kanssa viestintäkoulutuksen. Lisäksi olen ilmoittautunut kuntavaalien ehdokaskoulutusryhmään, jossa ideoimme ehdokkaaksi ryhtyville erilaisia koulutuksia ja tukipaketteja.
Lokakuun 1. päivänä pidimme Oulun vaalipiirin Tieteen ja teknologian vihreät ry:n perustamiskokouksen, jossa minut valittiin yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Yhdistys saatiin virallisesti patentti- ja rekisterihallituksen rekisteriin marraskuun lopussa ja heti päätöksen tultua yhdistys hyväksyttiin puolueen jäseneksi. Joulukuusta lähtien yhdistykseen on voinut liittyä ja ilokseni jatkan yhdistyksen puheenjohtajana myös tulevana vuonna. Tavoitteenamme on parantaa vihreiden asemaa tiede- ja teknologiapolitiikan edelläkävijöinä sekä tuoda vihreitä näkökulmia tieteeseen ja tutkimukseen. Poliittisen päätöksenteon tukena tulee käyttää nykyistä enemmän tieteellistä tutkimusta ja asiantuntijoita, sillä päätökset vaativat aiempaa syvällisempää ymmärrystä tieteen ja teknologian kehittymisestä.
Poliittisen toiminnan ohella olen jatkanut oululaisten opiskelijoiden omistaman Uniresta Oy:n hallituksen jäsenenä. Unirestan hallituksessa työskenteleminen on tukenut strategista ajatteluani ja taloudellista vastuunkantoa.
Vuosi vierähti myös Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan leivissä. Saman tiedekunnan, josta valmistuin elokuussa 2019 kasvatustieteen maisteriksi kiitettävin/erinomaisin arvosanoin. AnalytiikkaÄly-hankkeen projektikoordinaattorina toimimisen lisäksi toimenkuvaani laajennettiin ja helmikuusta lähtien työskentelin lisäksi tiedekunnan opetuksen kehittämisen, erityisesti opetussuunnitelmatyön parissa.
Valtuustoaloitteiden, mielipidekirjoitusten, kolumnien ja puheenvuorojen lisäksi olen kirjoittanut aktiivisesti Facebookiin ja Twitteriin sekä julkaissut niin henkilökohtaiseen elämään kuin poliittiseen toimintaan liittyviä kuvia Instagramissa. Paikallisen politiikan lisäksi sosiaalisessa mediassa olen ottanut kantaa ajankohtaisiin valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kysymyksiin. Lisäksi olen pyrkinyt tuomaan esille myös erilaisia kuntalaisten mielipiteitä kartoittavia kyselyitä tai muita kuntalaisdemokratiaa lisääviä tapahtumia/keskustelutilaisuuksia. Instagramin instastorien puolella olen pyrkinyt pitämään infoja kokousten jälkeen ja viime vuonna tekemäni lupauksen mukaisesti mahdollisuuksien mukaan lisäämään yhä enemmän vuoropuhelua kaikkien seuraajieni kanssa. Näistä esimerkkeinä erilaiset kyselyt ja gallupit.
Vuoden aikana on ehtinyt tapahtua paljon, mutta työ kaikkien kaupunnin eteen jatkuu! Haluan kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Lisäksi olen kiitollinen jokaisesta yksittäisestä yhteydenotosta teiltä kuntalaisilta. Kiitos avartavista keskusteluista, arvokkaista vinkeistä sekä palautteestanne! Teitä varten tätä työtä tehdään!